Sitaatin laajuus ja hyvä tapa

A oli kirjoittanut pitämästään esitelmästään lyhennelmän, jonka Tampereen Akvaarioseura ry oli julkaissut kotisivuillaan A:n suostumuksella. A antoi Akvaariomaailma-lehden toimittaja B:lle luvan käyttää lyhennelmää lähdemateriaalina, mikäli B viittaisi A:n lyhennelmään oikein ja asiallisesti.

B:n tuhatsanaiseen artikkeliin oli otettu 250 sanaa A:n 900-sanaisesta lyhennelmästä. Lainauksia ei ollut merkitty sitaatteihin, ja lähteeksi oli lopussa mainittu A:n pitämä esitelmä, vaikka oikea lähde oli esitelmästä tehty lyhennelmä.

A kysyi vuonna 2009, oliko Akvaariomaailma-lehden kustantaja menetellyt tekijänoikeuslain vaatiman hyvän tavan mukaisesti. Lisäksi hän tiedusteli, oliko lehti maininnut lähteen tekijänoikeuslain edellyttämällä tavalla.

Tekijänoikeusneuvosto katsoi, että B:n käyttämä sitaatti oli A:n tekijänoikeudella suojattu teos. 250 sanaa oli tarpeeksi muodostamaan ”itsenäisen ja omaperäisen teoksen”, jolle lain mukaan kuuluu tekijänoikeudellinen suoja. Neuvosto siirtyi harkitsemaan, oliko siteeraus tapahtunut lain vaatimalla tavalla.

Lainaamisen täytyy tapahtua hyvän tavan mukaisesti. Sitaatin käyttämisellä on oltava jokin tarkoitus, esimerkiksi omien näkemysten perustelu tai käsiteltävän asian havainnollistaminen ja selkeyttäminen. Lisäksi sitaatti ei saa ylittää lainauksen tarkoituksen edellyttämää laajuutta, sillä sitaattia ei ole tarkoitettu teoksen olennaisen sisällön luomisen välineeksi.

Tekijänoikeusneuvosto katsoi, että merkittävä osa B:n artikkelista oli rakennettu lähes yksinomaan A:n sitaatin varaan. Siteeraus oli niin laaja suhteessa artikkelin kokonaisuuteen, ettei sitaattia voinut pitää hyvän tavan mukaisena sallittuna lainaamisena.

Tekijänoikeusneuvosto käsitteli myös A:n kysymyksen lähteen väärinmerkitsemisestä. Se totesi, että koska kyseessä oli aikakauslehti eikä tieteellinen julkaisu, lähdemaininnan epätarkkuus oli varsin vähäinen.