Oppilaasi Salla on monin tavoin lahjakas luovassa ilmaisussa ja haluaisit rohkaista häntä hakeutumaan taiteelliseen ammattiin. Salla on kuitenkin sitä mieltä, ettei taiteella tule toimeen, koska ”kaikki on nykyään niin helposti kopioitavissa”. Miten esittelisit tekijänoikeutta Sallalle? Minkälaisia oikeuksia tekijänoikeus tuo tekijälle? Mitä aineistoja tekijänoikeuden suoja koskee, mitä yksinoikeuksia tekijällä on teokseen ja miten hän voi saada teoksesta tuloja? Mieti myös, miten tekijänoikeus syntyy ja mitä tekijänoikeus tarkoittaa tekijän kannalta, jos suojaa loukataan. Mistä tekijänoikeudesta saa tietoa?
Vastaus
Luovalla alalla lahjakkaan Sallan rohkaisu taiteilijan ammattiin ei jää pelkästään opettajan harteille, sillä tekijänoikeus on yhteiskunnan tapa rohkaista luovia ihmisiä valjastamaan taidoistaan ammatin. Tekijänoikeus suojaa luovan työn tulosta. Se antaa tekijälle yksinoikeuden teoksen kappaleen valmistamiseen ja teoksen yleisön saataviin saattamiseen. Käytännössä kaikki teosten taloudellinen hyödyntäminen tapahtuu näillä kahdella tavalla ja siksi näitä yksinoikeuksia kutsutaan tekijän taloudellisiksi oikeuksiksi. Kappaleen valmistamista tapahtuu aina, kun teoksesta otetaan kopio. Teoksen yleisöön saataviin saattaminen voi tapahtua fyysistä teoskappaletta levittämällä, teosta esittämällä esimerkiksi laulaen, lausuen tai teoksen kappaleen toistamista apuvälineen avulla, teosta välittämällä etäisyyksien päähän, kuten radio-lähetyksen avulla tai internetin kautta ja teosta näyttämällä sellaisenaan esimerkiksi galleriassa. Taloudelliset oikeudet voi luovuttaa toiselle osittain tai kokonaan esimerkiksi kertakorvausta vastaan.
Taloudellisten oikeuksien lisäksi tekijällä on moraalisia oikeuksia. Niillä viitataan pelkästään tekijänoikeuslaissa turvattuihin moraalisiin oikeuksiin, eikä siihen kuulu muut eettiset teosten käyttöä koskevat ohjeet, kuten tutkimuseettiset ohjeet. Moraaliset oikeudet on säädetty tekijän persoonan suojaksi, eikä niistä voi sitovasti luopua samalla tavalla kuin taloudellisista oikeuksista. Tärkein tekijän moraalinen oikeus on tulla mainituksi tekijänä kuten hyvä tapa vaatii. Tällä voi olla taloudellistakin merkitystä, sillä tämän avulla tekijä saa itselleen näkyvyyttä teoksensa yhteydessä. Tekijällä on myös moraalinen oikeus kieltää teoksen muuntelemisen tai esittämisen tekijän taiteellista arvoa loukkaavalla tavalla tai loukkaavassa yhteydessä. Tämä suojaa tekijää silloinkin, kun hän on luovuttanut muunteluoikeuden eteenpäin esimerkiksi käännöksen tekoa varten. Kuvataiteen teoksen tekijällä on vielä moraalinen oikeus saada teos nähtävilleen, jollei siitä aiheudu teoksen omistajalle kohtuutonta haittaa.
Lain mukaan tekijänoikeuden suojaa saavat kirjalliset ja taiteelliset teokset. Mikä tahansa tehty työ ei kuitenkaan ole tekijänoikeusmielessä teos, vaan sen pitää olla omaperäinen ja tekijänsä luovan ilmaisun tuotos, joka on tehty itsenäisesti. Tekijänoikeus koskee mm. elokuvia, valokuvia, kirjoja, taidekäsitöitä, tietokoneohjelmaa. Sillä ei ole väliä, onko teos kirjallinen tai suullinen tai digitaalinen. Teoksen ei tarvitse olla esteettinen, nimittäin sille ei ole määritelty taiteellista kriteeriä. Sen tulee olla ainoastaan itsenäinen ja omaperäinen. Pelkkää tietoa tai ideaa ei suojata tekijänoikeudella, vaan suojaa saa muoto. Sadun vastauksesta kävi myös ilmi, että tekijänoikeus syntyy automaattisesti, kun teos on valmis, eikä tekijänoikeudella ole mitään rekisteröinti- tai julkistamisvaatimuksia.
Tekijänoikeuslaki suojaa lähioikeuksilla myös joitakin muita työn tuloksia kuin teoksia. Sallaa ehkä eniten koskettavat lähioikeudet ovat esittävän taiteilijan ja valokuvaajan suoja. Heidän työnsä suoja on lähes samansisältöinen kuin teoksien suoja. Ainoa merkittävä ero on lähioikeuden suoja-ajan pituus, joka on 50 vuotta työn valmistumisesta, kun taas tekijänoikeuden suoja on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä lukien.
Salla on oikeassa siinä, että teoksia voi kopioida helposti. Yksityiskäyttöön kopiointi on lain mukaan sallittua ilman lupaa, kun kopiointi tapahtuu laillisesta lähteestä. Laajamittainen kopiointi ja kopioiden jakaminen yleisölle ei kuitenkaan ole koskaan yksityistä käyttöä. Tekijä voi hinnoitella kaikenlaisen teoksen kappaleen valmistamisen ja yleisön saataviin saattamisen, mitä ei ole erikseen tekijänoikeuslain rajoituksissa sallittu (kaikki rajoitukset säädetään tekijänoikeuslain 2 luvussa). Ilman tekijän lupaa tehty muu kuin rajoitusten mukainen teoksen kappaleen valmistaminen ja yleisön saataviin saattaminen on tekijänoikeuden loukkaus.
Tahallinen tai törkeästä huolimattomuudesta tehty tekijänoikeuden loukkaus on säädetty rikokseksi. Teon vakavuudesta riippuen kyseessä on joko sakolla rangaistava tekijänoikeusrikkomus tai vankilatuomionkin mahdollistava tekijänoikeusrikos. Ne ovat kuitenkin asianomistajarikoksia, joita poliisi tutkii vain, jos asianomistaja eli tekijänoikeuden haltija vaatii rangaistusta.
Käytännössä valvontaa on helpotettu perustamalla tekijöitä edustavia järjestöjä, jotka puuttuvat loukkauksiin tekijän puolesta – ja myös myöntävät massalupia edustamiensa teosten käyttöön tilittäen korvaukset tekijöille. Valvovia ja lupia hallinnoivia järjestöjä ovat esimerkiksi Teosto ja Kopiosto, ja pelkästään tekijänoikeuksien valvontaa varten on perustettu järjestö TTVK (Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus). Kun teosta on käytetty tekijänoikeutta loukaten, on tekijällä aina oikeus saada hyvitys teoksen käytöstä. Jos loukkaus on tuottamuksellinen tai tahallinen, tulee tekijälle maksaa myös korvauksia aiheutuneesta vahingoista ja menetyksestä, joita voivat olla esimerkiksi selvittelykulut, menetetyt tuotot tai henkinen kärsimys.
Tämä sivusto on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Tarttuva-Epäkaupallinen 3.0 Suomi -lisenssillä.