Luennoitsija kysyi vuonna 2012 tekijänoikeusneuvostolta lausuntoa siitä, olivatko hänen tekemänsä opetus- ja tenttimateriaalit tekijänoikeudella suojattavia teoksia. Lisäksi tämä kysyi sitaattioikeuden laajuudesta.
Jotta tekijän tuotetta voidaan suojella tekijänoikeudella, niiden pitää ylittää niin sanottu teoskynnys, eli tuotteen tulee olla tekijänsä henkisen luomistyön itsenäinen ja omaperäinen tulos. Teoskynnyksen katsotaan yleisesti ylittyneen, jos voidaan olettaa, ettei kukaan muu vastaavaan työhön ryhtyessään olisi päätynyt samanlaisen lopputulokseen.
Tekijänoikeusneuvosto huomautti, ettei tekijänoikeus suojaa esimerkiksi tietoja tai teorioita, vaan pelkästään niitä teoksen osia, jotka on ilmaistu omaperäisellä tavalla ja täten ylittävät teoskynnyksen.
Tekijänoikeusneuvosto arvioi ensin, oliko luennoitsijan tenttimateriaali ylittänyt teoskynnyksen. Se totesi, etteivät tehtävien sanalliset lauseet olleet niin omaperäisiä, että ne olisivat täyttäneet lyhyiltä ilmauksilta vaadittua korkeaa omaperäisyyden ja itsenäisyyden tasoa. Niin ikään luennoitsijan laatimista yhtälöistä todettiin, että yhtälöiden suureet ja niiden merkit ovat vakiintuneita, eikä yhtälöiden laatijalla ole mahdollisuutta ilmaista asiaa kuin siten kuin se ilmenee todellisuudessa ja luonnontieteessä. Lisäksi luennoitsijan virtapiiripiirroksien omaperäisyyttä rajoittivat kyseisille kaavioille tyypillinen ilmaisutapa sekä laadittujen tehtävien tarkoituksen edellyttämä selkeä ja riittävän yksityiskohtainen kuvaaminen. Tentin yksittäiset elementit eivät olleet tarpeeksi omaperäisiä ylittääkseen teoskynnyksen. Tentti kokonaisuutenakaan ei yltänyt teoskynnyksen yli, sillä materiaalista ei käynyt ilmi, että tehtävät olisi järjestetty johonkin tarkoitukselliseen ja siten mahdollisesti omaperäiseen järjestykseen.
Tekijänoikeusneuvosto tarkasteli myös luennoitsijan erillisten laskutehtävien tekijänoikeudellista suojaa. Neuvosto huomautti, etteivät tehtävien malliratkaisut tehneet laskutehtävistä erilaisia kuin tenttikysymysten laskutehtävät, sillä ratkaisut olivat mekaanisia laskutoimitusten suorittamisia.
Tekijänoikeusneuvosto kuitenkin katsoi, että 134 luentokalvosta koostuva luentokalvosarja ylitti teoskynnyksen. Vaikka kalvosarjan eri elementit (kuten laskutehtävät) eivät yksittäisinä osina saaneet teossuojaa, tekijän itsenäiset valinnat ja persoonalliset lisäykset (esimerkiksi ohjeet ja huomautukset) antoivat kalvosarjalle omaperäisen ja itsenäisen ilmeen. Sarja oli täten kokonaisuutena teos.
Tehtäväkokoelmat ja luentokalvot eivät saaneet luettelosuojaa, sillä tekijänoikeusneuvosto katsoi, ettei aineistossa ollut objektiivisesti tarkasteltuna yhdistelty suurta määrää tietoa. Lisäksi neuvosto totesi, etteivät luentokalvot saaneet tietokantasuojaa, koska niissä sisältyvien tietojen kerääminen tai esittäminen ei näyttänyt edellyttäneen huomattavaa panostusta.
Tekijänoikeusneuvosto antoi myös yleisen lausunnon sitaattioikeudesta. Tekijänoikeudellakin suojatuista kirjallisista teoksista saa ottaa sitaatteja, mikäli sitaatti on otettu hyvän tavan mukaisesti tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Sitaattioikeutta tarkastellaan yleensä tapauskohtaisesti, ja huomioon otetaan lainauksen tarkoitus sekä lainatun osan ja koko teoksen laajuuden välinen suhde. Hyväksyttyjä tarkoituksia sitaatin käyttämiselle ovat havainnollistaminen, selkeyttäminen ja taustoittaminen.
Aineistoa, joka ei ylitä teoskynnystä ja joka näin ollen ei ole tekijänoikeudella suojattu, saa lainata vapaasti.